Mikä on paras paikka kaatua kotona?

Olimme mukana TAMK:n johtamassa tutkimuskonsortiossa, joka julkaisi 9.3.2017 raportin Älyteknologiaratkaisut ikääntyneiden kotona asumisen tukena. Selvitimme ratkaisuja Suomesta, Tanskasta, Hollannista, Japanista ja USA:sta. Tutkimuksen tilasi Ympäristöministeriö yhdessä Liikenne- ja viestintäministeriön ja Tekesin kanssa.

Älyteknologiaratkaisut kotona asumisen tukena

Finlandia-talon julkistamisseminaarissa oli kiinnostavaa kuultavaa, kun yleisön ikä-ihmiset kertoivat kokemuksistaan ja kommentoivat esityksiä. Jyväskylästä tuli terveisiä, että vanhusten vuokratalorakennuttajalla voi olla vaikka kuinka hyviä suunnitelmia digitaalisesta talotekniikasta ja palveluista, mutta … suunnittelijat ja urakoitsijat eivät tee yhteistyötä. Yksi tekee yhtä ja toinen toista. Kun uuden tekniikan sitten lopulta saa asennetettua taloon, sitä ei saada otettua kunnolla käyttöön, koska isännöitsijät eivät osaa toimia uusimman teknologian kanssa.

Ministeriön Sari Hosionaho oli joukkoineen koonnut julkaisutilaisuuteen monipuolisen ohjelman.

Ympäristöministeriön Sari Hosionaho, Älyteknologiaratkaisut ikääntyneiden kotona asumisen tukena
Sari Hosionaho, Ympäristöministeriö

TUT:n Ari Asp meidän tutkimuskonsortiosta esitteli uusinta uutta sisätilakuuluvuudesta (kpl 6 raportissa). Tärkeä aihe mobiileissa kotipalveluissa, kun 80 % kännykkäkäytöstä tapahtuu sisätiloissa. Ongelmaksi on muodostunut se, että uusissa rakennusmateriaaleissa käytetään metallikalvoja. Siksi matalaenergiatalon ikkunat eivät enää päästä signaalia sisään. Suurin kuuluvuusongelma on rakennuksen keskellä. Siellä sijaitsevat useimmiten pesutilat, joissa myös tapahtuu paljon kaatumisia. Ari neuvoikin kaatumaan uudessa matalaenergiatalossa ikkunan ääressä, että apua pystyy digisti kutsumaan.

Yksilöllisyyttä ja estetiikkaa

Annikki Korhonen, n. 80 v., aloitti sanomalla, että vanhuus on ulkokuori. Elämää haluaa elää, kuten ennenkin, vaikka ikä lisääntyy. Vanha ihminen haluaa, että hän kohdellaan edelleen yksilönä. Korhonen korosti kannustusta: vanhana omanarvontunto rapisee, kun ei jaksa ja kykene, kuten nuorempana , mutta siitä huolimatta jokainen haluaa kokea elämänsä merkitykselliseksi.

Korhosella oli selkeä lista laitemyyjille. Laitteiden pitäisi olla esteettisempiä, helpompia käyttää ja kohtuuhintaisempia. Ei missään nimessä käyttäjänsä leimaavaa ”vanhusteknologiaa”. Persoonallisuuden mukainen valintamahdollisuus sen sijaan olisi hienoa. Hyvä vinkki on myös käyttöohjeiden parantaminen radikaalista: ensin kerrotaan tärkeimmät asiat lyhyillä lauseilla ja selkeällä kirjaisinlajilla. Palvelupuolella toiveena oli tietotekniikan ostamisen opastaminen. Käytön opastaminen tulisi olla kannustavaa ja hyväntuulista. ”Juntturatilanteessa” vanhus haluaa asiallista ja luotettavaa tukea.

Tätä toivoi myös Helsingin vanhusneuvoston edustaja yleisön joukosta. Hänelle on kerrottu, että kun vanhus haluaa ostaa tietokoneen, kaupassa hänelle myydään kalleinta laitetta, eikä käyttötaidoista ja –tarpeista olla kiinnostuneita. Tarvittaisiin ”joku”, joka auttaisi ostamaan vanhuksen maksukykyyn ja käyttötaitoihin sopivan laitteen.

 

Virtuaalinen yhteisöllisyys

Korhonen kysyi, miten teknologialla vähennetään vanhuksen yksinäisyyden tunnetta. Tähän me Fluentelaiset löysimme ratkaisun USA:sta. Newyorkilainen Selfhelp Community Services on kehittänyt virtuaalisen päiväkeskuksen, Virtual Senior Centerin (VSC, kpl 2.5 raportissa). Kohderyhmänä oli aluperin vuonna 2010 vanhus, joka on vaarassa eristäytyä kotiin. Hänellä tuli olla toimintakykyä käyttää itsenäisesti tietokonetta ja nettisisältöjä.

Uutta VSC:ssä on se, että käyttöliittymä on suunniteltu iäkkäille ja ensikertaa tietokonetta käyttäville: ikonit ovat isoja ja ikoneita klikkaamalla pääsee aina samoihin sisältöihin. Uutta ovat myös vapaaehtoisen vetämät koulutus-keskusteluryhmät. Aiheita luetellaan VSC:n sivuilla lähes 90 erilaista. Niistä muodostuu viikko-ohjelma (myös Suomessa ongelmalliset lauantai ja sunnuntai!) ja ilmoittautua ja osallistua voi kotikoneelta. Palvelua tarjoaa paikallinen palvelukeskus sisältäen käytön opastuksen ja käyttötuen. Kotikoneeksi Selfhelp suosittelee kosketusnäyttökonetta (vähintään 21’) tukemaan intuitiivista käyttöä. Mikäli iäkäs käyttäjä haluaa näppäimistön, sen pitäisi olla suurilla näppäimillä, että näpyttely onnistuu hyvin motoriikkavajeista huolimatta.

Raportin linkki http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/79348
Virtual Senior Centerin linkki http://vscm.selfhelp.net/